Kokonaisuuksien hahmottaminen ja tunteiden kohtaaminen ovat johtajan kovimmat haasteet. Kyky nähdä metsä puilta vaatii monipuolista tietoa, osatekijöiden keskinäisten vaikutussuhteiden ymmärtämistä ja dynaamisten prosessien tajua. Tunteiden roolin ja niiden kohtaamisen opetteluun ei suomalaisessa koulujärjestelmässä kiinnitetä juuri huomiota. Akateeminen koulutus palvelee pitkälle viedyn erikoistumisen tavoitteita. Kuitenkin johtajuus kysyy sekä monitieteellisyyttä että humanistista osaamista. Useimmat johtajat astuvat tehtäväänsä huonosti valmistautuneina ja valmennettuina.

Ihminen on osattava kohdata ennen kuin häntä voi johtaa. Toisen kohtaamisessa keskeistä on ihmistuntemus. Ihmistuntemuksen lähtökohtana puolestaan on itsetuntemus - ellei tunne itseään, ei voi tuntea myöskään muita. Mutta ihmisten tuntemuksen lisäksi johtajan on kyettävä asettamaan johtamistilanne laajempaan kontekstiin. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta kysyy hyvää todellisuuden lukutaitoa.

Kaunokirjallisuutta voi hyödyntää johtajuuden opetuksessa moniulotteisen case -harjoituksen tavoin. Päähenkilöiden valinnat ja vastukset auttavat analysoimaan ja ymmärtämään niitä haasteita joita jokainen elämässään ja työssään kohtaa. Omaa tilannetta ja kokemusta on usein helpompi purkaa peilaamalla sitä fiktiivisen henkilön valintoihin ja niiden seuraamuksiin.
Harvard Business Schoolin bisnesetiikan professori Joseph Badaracco arvioi kvantitatiivisten taitojen painottuvan liikaa MBA -opinnoissa itsetuntemuksen ja hyvän arviointikyvyn kehittämisen kustannuksella. Kaunokirjallisuus tarjoaa hänen mukaansa monitahoisen ja todellisuutta vastaavan, kyllin kompleksisen, kuvan johtajuudesta elämän eri osa-alueilla. (Harvard Business Review, March 2006)